Kampin palvelukeskuksen
ruokasaliin oli kokoontunut suuri joukko sotaorpoja.
Kokouksen alussa oli mahdollista ostaa yhdistyksen kirjoja, kortteja,
adresseja ym.
Eeva Tammi kertoi keräyshankkeen nykytilasta.Osa
vastaajista ei ole maininnut mitään isästään tai lapsuuden
perheestään. Heille annetaan mahdollisuus täydentää vastauksiaan, sillä
isä on kuitenkin hankkeessa tärkeä henkilö. Sotaorpojen kokemusten
kerääminen on hänen muistonsa vaalimista.
Kyllä ja ei vastauksia ei voida oikein hyödyntää tutkimuksessa ja sillä
tavalla vastanneille annetaan lisäaikaa ja mahdollisuus täydentää
vastauksiaan vapaamuotoisella kertomuksella.
Toivotaan,
että he, jotka ovat vasta lähettämässä vastauksiaan, laittavat mukaan
yhteystiedot, jos täytyisi kysyä tarkennuksia.
Kertomuksia ei tallenneta suoraan sellaisinaan teksteinä tutkimukseen,
vaan teksteissä olevat asiat kirjan toimituksen käsittelemänä siirtyvät
tutkimukseen ja kertomuksia yhdistellään kokonaisuudeksi.
Monipuolisen ja vilkkaan keskustelun
aikana todettiin, että
vaikka sotaorvot ovat kokoontuneet yhdistyksiin ja pitkän aikaa, niin
silti sotaorvoista ei tiedetä eikä nuorempi polvi monesti edes
sota-ajasta. Senkin vuoksi on erittäin tärkeätä, että saadaan kerättyä
talteen mahdollisimman paljon sotaorvoista ja heidän
elämäntaipaleestaan.
Lisäksi toivotaan erityisesti kerrontaa siitä, "MITEN - MILLÄ TAVOIN
ISÄN MUISTOA VAALITTIIN."
Toukokuun
tilaisuuteen toivotaan tuotavan valokuvia, joko kopioita tietojen kera
luovutettavaksi tai alkuperäisiä kuvattavaksi tilaisuudessa. Myös
albumit ja liimatut kuvat sai tuoda mukanaan tähän tilaisuuteen.
Yhteinen osuus päättyi ja sen jälkeen alkoi kuva-aineiston käsittely.
kuva Aila Luopa
kuva Aila Luopa
* * *